Tuloksia 2017

Vaikutusta hankkeilla ja projekteilla

Säätiön toiminnan vaikuttavuutta arvioida sillä, miten säätiö toteuttaa tarkoitustaan ja mitä tuloksia toiminnalla saadaan aikaan.

Säätiön toiminnan tärkeimmät tulokset 2017 - 2023 ovat

  • Säätiön taide- ja muistoesineet on koottu ja säilytetty yhdessä paikassa Lappeenrannan Upseerikerholla, jota voidaan pitää tähän tarkoitukseen arvokkaimpana rakennuksena Rakuunamäellä ja Lappeenrannassa
  • Esineet ja niihin liittyvät tarinat ovat näyttävästi esillä Upseerikerholla ja virtuaaliesittelyssä ja siten helposti saavutettavissa
  • URR:n perinteet, henkilöt ja tarinat on saatu aiempaa laajempaan tietoisuuteen Ravintola Lappeenrannan Upseerikerhon palvelujen ja säätiön Facebook-sivujen sekä Rakuunalehden kirjoitusten avulla.

Alla on kuvattu hankkeita ja projekteja, jotka on tehty vapaaehtoistyöllä ja lahjoitusten avulla vuonna 2017 ja aiemmin. Tavoitteena oli esillä olevan esineistön historiatiedon kokoaminen.

Marsalkka Mannerheim Upseerikerholla

Mannerheimin käyntien ajankohtia voi myös seurata varuskunnan vieraskirjamerkinnöistä. 

Uudenmaan Rakuunapataljoonan (URR) vieraskirjassa ilmenee, että Mannerheim vieraili Upseerikerholla merkintöjen perusteella ainakin 29.11.1935. Tämän eikä myöskään Mannerheimin 5.12.1935 tekemän matkan varsinainen tarkoitus kuitenkaan selvinnyt kirjoittajalle.

Seurueessa oli kuitenkin muun muassa hänen hyvä ystävänsä kenraali Hannes Ignatius vapaussodan ajoilta ja vierailu ajoittui itsenäisyyspäivän aattoon.

Seuraava merkintä ajoittuu syyskuun 7. päivään vuonna 1938, joka oli URR:n 20-vuotispäivä. Seurueessa oli mukana muun muassa kenraalit H. Ignatius, H. Åkerman, H. Öhquist. Mannerheim seurueineen otti vastaan rakuunoiden ohimarssin Leirikentällä. 

Hän lahjoitti vierailunsa aikana rakuunoille tiikerin taljan ja signaalitorvet, jotka sijoitettiin Lappeenrannan upseerikerholle.

8.7.1939 päivätyssä merkinnässä Mannerheimin lisäksi mainitaan seurueessa Ruotsista sattumoisin paikalle tullut ratsuväen kenraali Linder sekä adjutantti everstiluutnantti B. Rosenbröijer. Vierailun syynä oli tuolloin tutustuminen tulevan – ja sittemmin peruuntuneen Helsingin olympialaisten nykyaikaisen 5-ottelun ratsastuskilpailun hevosiin.

Lähde: Antti Lankinen https://www.lappeenranta.fi/loader.aspx… 

Hakkapeliittakomentajien muotokuvat

URR:n säätiö kokoksi tiedot Suomalaisten hakkapeliittojen komentajista 1631-1901.

Komentajien keskimäärinen palvelusaika oli noin yhdeksän vuotta. Pisimpään 12 vuotta ja lyhimmän ajan 7 kk ja 19 päivää.

Taistelussa kaatui viisi. Kolme heistä oli sotamarsalkkaa, 12 kenraalia ja 8 everstiä.

Komentajien muotokuvat sekä heistä säätiön 2021 kokoamat tiedot on sijoitettu Rakuunasaliin.

Rakuunoiden pukuja

Eri aikakausien rakuunat on maalannut Lilljeroos 1950-luvulla. Maalaukset on sijoitettu Rakuunapään aulaan.

  1. Hakkapeliitan puku Kustaa II Adolfin hallitsijakaudelta 1611-1632. 
  2. Rakuunan puku karoliiniajalta, Kaarle XII hallitsijakaudelta 1697-1718.
  3. Rakuunan puku Kustaa III hallitsijakaudelta 1771-1792. Valkoinen käsivarsinauha osoitti, että oli ottanut osaa Anjalan kapinaan.
  4. Rakuunan puku Kustaa IV Adolfin hallitsijakaudelta 1792-1809. Valkoinen käsivarsinauha osoitti että oli ottanut osaa Anjalan kapinaan.
  5. Sama kuin puku 4.
  6. Rakuunan puku Suomen Rakuunarykmentissä 1889-1901


Luurankotakki on rakuunoiden perinneasun nimitys. Nimitys tulee takissa vaakatasossa olevista raidoista, jotka muistuttavat kylkiluita. Suomalaisen takin malli on vuodelta 1922. Luurankotakin kanssa käytettiin punaisia keltaraitahousuja, joita on toisinaan nimitetty hurmahousuiksi. Ne ovat malliltaan ns. pussihousuja. 

Itsenäisyyden ajan rakuunakomentajien muotokuvat

Uudenmaan Rakuunarykmentin (1918-1941) ja Uudenmaan Rakuunapataljoonen komentajien (1941-1989) ja rakuunakomentajien (1990-) muotokuvat on sijoitettu Lemetin Motti -kabinettiin.

Uudenmaan rakuunarykmentin ja Uudenmaan rakuunapataljoonan komentajina vuodesta 1918 pataljoonan lakkauttamiseen 31.12.1989 toimivat

  • majuri Carl Ahrenberg 1918
  • eversti Oskar Vilkama 1918-1928
  • eversti Harry Alfthan 1928-1941
  • eversti Olof von Essen 1941-1944
  • eversti Åke Wahren 1941 vt. komentaja
  • eversti Adolf Ehrnrooth 1944–1947
  • everstiluutnantti Alfons Sundblad 1947–1955
  • everstiluutnantti Kalle Virtanen 1955–1956
  • everstiluutnantti Väinö Hahtela 1956–1958
  • everstiluutnantti Yrjö Keinonen 1958–1960
  • everstiluutnantti Oiva Luomala 1960–1965
  • everstiluutnantti Lars Heinrichs 1965–1966
  • everstiluutnantti Leo Saressalo 1966–1968
  • everstiluutnantti Martti Suhonen 1968–1969
  • everstiluutnantti Juhani Ruutu 1969–1971
  • everstiluutnantti Jukka Suviniemi 1971–1974
  • everstiluutnantti Ilkka Halonen 1974–1977
  • everstiluutnantti Antero Karvinen 1977–1980
  • majuri Erkki Hietamäki 1980 kom. sij.
  • everstiluutnantti Matti Kopra 1980–1984
  • everstiluutnantti Seppo Ahtikoski 1984–1986
  • everstiluutnantti Heikki Kausto 1986–1989
  • everstiluutnantti Teemu Okko 1989

Rakuunakomentajat 1990 -2023

  • everstiluutnantti Raimo Manninen 1990-1991
  • everstiluutnantti Kari Teljamo 1991-1992
  • everstiluutnantti Antti Maijanen 1992-1994
  • everstiluutnantti Ismo Talka 1994-1997
  • everstiluutnantti Keijo Simola 1997-1999
  • everstiluutnantti Jouni Suninen 1999-2002
  • everstiluutnantti Jari Manelius 2002-2006
  • everstiluutnantti Petteri Rokka 2007-2009
  • everstiluutnantti Kari Pelkonen 2009-2012
  • everstiluutnantti Kari Veijalainen 2012-2014
  • everstiluutnantti Arto Hokkanen 2014-2016
  • everstiluutnantti Mikko Viitala 2016-2018
  • everstiluutnantti Esa Hyytiäinen 2018-2020
  • everstiluutnantti Aki Hotti 2020-2022
  • everstiluutnantti Petri Majuri 2023-

Säätiö ottaa mielellään vastaan rakuunoiden komentajiin liittyviä tarinoita ja kuvia.

Säätiön pöytähopeat

Uudenmaan Rakuunarykmentissä ja Uudenmaan Rakuunapataljoonassa oli tapa, jonka mukaan jokainen pataljoonaan saapuva uusi upseeri lahjoitti Upseerikerholle seitsemän esinettä käsittävän hopeisen ruokailuvälinesarjan. Sanotaan, että ruokailuvälinesarjan ostohinta vastasi kornetin noin kuukauden palkkaa.

Pöytähopeita on käytetty URR:n ja UUDRAKP:n vuosipäivän, Breitenfeldinpäivän iltajuhlissa Rakuunaruokalassa ja Upseerikerholla sekä muissa arvokkaissa juhlatilaisuuksissa.

URR:n Säätiöllä on luettelo kaikista ruokailuvälineiden lahjoittajista vuosilta 1918–1966.

Ensimmäiset URR:n ruokailuvälineet on hankittu ja lahjoitettu vuonna 1918 yhteensä 14 sarjaa. Lahjoittajia on yhteensä 62 upseeria vuosina 1918–1947.

UUDRAKP:n ruokailuvälineet on hankittu ja lahjoitettu vuosina 1960–1966. Lahjoittajia on yhteensä 15 upseeria. Viimeiset lahjoittajat ovat vuonna 1966 Jukka Liira ja Leo Saressalo.

URR:n komentajista ruokailuvälineet ovat lahjoittaneet Oskar Vilkama 1918 (komentajan 1918–1928) ja Harry Alfthan 1921 (URR:n komentajan apulaisena 1921, komentaja 1928–1941).

UUDRAKP:n komentajista ruokailuvälineet ovat lahjoittaneet Lars Heinrichs 1965 ja Leo Saressalo 1966 ja Juhani Ruutu (1969–1971).

Kokoelma käsittää yhteensä 534 haarukkaa, veistä ja lusikkaa.

Hopeiset ruokailuvälineet omistaa Uudenmaan Rakuunarykmentin säätiö, jolle Uudenmaan Rakuunarykmentin Upseerikerho lahjoitti omistamansa ruokailuvälineet vuonna 2020. 

Rakuunakomentajien sukuvaakunat

Alun perin nykyiset aatelisvaakunoiksi kutsutut symbolit olivat vaakunakilpiä, joiden tarkoitus oli toimia tuntomerkkeinä taistelukentällä. 

Upseerikerholla olevat sukuvaakunat ovat Rakuunakomentajien aatelissuvuista. 

Vaakunat on tehty everstiluutnantti Alfons Sundbladin komentajakaudella 1947-1955.

Vaakunat ja niiden tietotaulu on sijoitettu Rakuunapään aulaan 2019.

Eskadroonakilvet

Uudenmaan Rakuunapatajoonan eskadroonakilvet olivat Rakuunamäellä  eskadroonien pääovin yläpuolella ja sisääntuloauloissa. Kilvet on tehty 1950-luvulla.

Eskadroonakilvet ovat esillä Upseerikerholla Lementi Motti -kabinetissa.

Maasotakoulu lahjoitti eskadroonakilvet URR:n säätiölle 2021.

Eskadroonakilvet ovat esillä Rakuunamäellä Sotilaskotirakennuksen vastapäätä olevan rakennuksen seinällä.