Taide- ja perinne-esineet Lappeenrannan Upseerikerholla

Lappeenrannan kaupunki lahjoitti Upseeri-kehrorakennuksen Lappeenrannan Upseerikerho ry:lle 1.1.2018. Upseerikerho teki rakennuksiin peruskorjausinvestointeja ja ylläpiti kaikille avointa lounas- ja tilausravintolaa vuoden 2022 loppuun asti.

URR:n säätiö suunnitteli taide- ja perinne-esineiden sijoittamisen kokonaisuuksina ja aiempaa näyttävämmin Upseeri-kerholle.

Esineiden sijoittamista Upseerikerholle on tukenut Lappeenrannan Upseerikerho ry asiantuntemuksellaan ja osoittamalla käyttöön tiloja.

Esinelahjoituksia ovat tehneet URR:n Upseerikerho ry ja Maasotakoulu sekä yksityishenkilöt.

Upseerikerhon virtuaaliesittely

Virtuaaliesittelyn tarkoituksena on lisätä Lappeenrannan Upseerikerhon tunnettavuutta ja herättää mielenkiintoa URR:n perinteisiin ja säätiön taide- ja perinne-esineisiin sekä niihin liittyviin henkilöihin ja tarinoihin.

Virtuaaliesittelyn tekemistä tukivat Karjalan kulttuurirahasto ja Lappeenrannan Upseerikerho ry.

Virtuaaluvideon kuvasi ja -esittelyn toteutti Jhdrone 2019.

Voit tutustua Upseerikerhoon virtuaaliesittelyn avulla tästä linkistä.

© Uudenmaan Rakuunarykmentin säätiö 

Upseerikerhon kaikille avoimet esittelyt

Säätiön hallituksen jäsenet pitivät kesä- ja heinäkuussa 2019 kaikille avoimia Upseerikerhon tarinaesittelyjä Esittelyihin osallistui noin 300 Lappeenrantalaista ja matkailijoita.

Lappeenrannan kaupunki tuki esittelyjen järjestämistä avustuksilla.

Taide- ja perinne-esineisiin sekä niihin liittyviin tarinoihin on tutustunut vuosittain yli 10 000 Ravintola Lappeenrannan Upseerikerhon asiakasta vuosina 2018-2022. 

Ratsumestari Arvo Haanpää

Ratsumestari Arvo Haanpää (1898-1980) ylennettiin reserviupseerina ansioistaan ratsumestariksi (kapteeniksi) ja määrättiin Lippueskadroonan päälliköksi. 

Tämä oli poikkeuksellista, koska kapteenin sotilasarvoon, eskadroonan päällikön tehtävään ja upseerien virkaan edellytettiin Kadettikoulua. Sodan jälkeen Kadettikoulun käyneitä upseereita ei ollut kuitenkaan riittävästä perusyksikön päällikön tehtävään.

Kunniamerkit vasemmalta oikealle: Vapaudenristi 3lk tammenlehvän kera, Vapaudenristi 3lk, Vapaudenristi 4lk tammenlehvän kera, Vapaudenristi 4lk, Suomen Valkoisen Ruusun 1lk mitali, Vapaussodan muistomitali kahdella taistelupaikkasoljella, talvisodan muistomitali miekkojen ja soljen kera.

Oikealla rinnassa Puolustusvoimien kuntomerkit, joista ensimmäinen luultavasti suurmestariluokan urheilumerkki (keskuskuviona käsikranaattia heittävä hahmo) ja toinen mestariluokan hevosurheilumerkki (keskuskuviona hevosen pää).Vasemmalla rinnalla rautainen rakuunaristi, joka jaettiin varusmiehille. 

Haanpää osallistui kouluratsastukseen Lontoon Olympialaisiin vuonna 1948. Suomen joukkueeseen kuuluivat Adolf Ehrnrooth (20.), Mauno Roiha (28.) ja Arvo Haanpää.

Säätiö kehystytti varastossa olleen muotokuvan 2021.

Ehrnrooth-kabinetti

Upseerikerhon Tykistöpään yläkerran kabinettiin koottiin Maasotakoulun säätilölle lahjoittamia esineitä, jotka olivat aiemmin sijoitettu Rakuunamäelle Ehrnrooth-kabinettiin.

Kabinetti toimi UUDRAKP:n henkilöstöruokalana ja edustustilana.

Säätiö nimesi Upseerikerhon kabinetin Ehrnrooth-kabinetiksi.

Kabinettiin on sijoitettu kabinetin kilpi, jalkaväen kenraali Adof Ehrnroothin muotokuva ja tarina sekä Rakuunamäen kasarmialueen ja sen rakennusten piirustusten kopiotaulut.

Kabinettiin on sijoitettu URR:n ja HRR:n välisen sotilastaitokilpailun Tinamäkiottelun kiertopalkintotaulu ja -pokaalit.

Eskadroonien kornetit

Kaikki kahdeksan Uudenmaan Rakuunapataljoonan eskadroonien kornettia sijoitettiin näkyvällä ja E-K:n museon suosittelemalla tavalla Upseerikerholle, Rakuunapäähän sankariaulan sisäkattoon 2021. 

Suomalaisen ratsuväen perusyksikkö oli aikoinaan lipusto, joka vastasi eskadroonaa, perusyksikköä. Jokaisella lipustolla oli oma ratsulippunsa eli kornetti. Uudenmaan Rakuunarykmentti muodostettiin vapaussodan aikana 28.2.1918 Lappajärven Ratsukoulusta, joka oli aloittanut toimintansa Porvoon lähellä Saksanniemen Järjestyslipustona.

Lippueskadroonan kornetti. Lipun pohjaväri on valkea. Päätunnuskuvana on Uudenmaan vaakuna. Ristissä olevat miekat kertovat Lippueskadroonan kunniasta ja oikeudesta taistella suuntaa ja esimerkkiä näyttäen rinnan rakuunalipun kanssa. Kunnian kentät Breitenfeld 1631 ja Luovejoki 1940.

Panssarintorjuntaeskadroonan kornetti kertoo eskadroonan tulesta ja iskuvoimasta, joita kuvaavat kornetissa mustalla pohjalla olevat punainen lieska sekä panssaria murtava teräsnyrkki. Kunnian kentät Lech 1632 ja Säämäjärvi 1940.

Kuolemaneskadroonan kornetti on nimetty viimeiseen mieheen kaatuneen rakuunajoukon uskollisuuden ja urheuden kunniaksi. Kornetin pääkallo kertoo synkin katsein eskadroonan kohtalosta Puolan Tycoczinissä vuonna 1657. Punainen pohjaväri osoittaa meille sen, mitä mustat, ristissä olevat miekat aiheuttivat viholliselle. Kunnian kentät Tycoczin 1657 ja Sunajoki 1941.

Iskueskadroonan kornetti. Kornetin miekka ja haarniskoitu käsivarsi ovat nopeaan vastaiskuun perustuvan taktiikan tunnuksia, jonka jatkajia nykyajan rakuunat ovat. Kunnian kentät Lund 1676 ja Vorojoenkivi 1940.

Kranaatinheitineskadroonan kornetti. Mustien husaarien nimi ja kornetin musta kenttä ovat muistona yksikön käyttämistä mustista hevosista. Punainen kenttä ja keltaiset tulilieskat kuvaavat eskadroonan edustaman epäsuoran tulen voimaa, jolla murretaan vihollisen hyökkäys tai puolustus. Kunnian kentät Narva 1700 ja Onkamus 1941.

Kuljetuseskadroonan kornetti. Kornetin siniseen kenttää sijoitettu pyörä yhdistää nykyisen kuljetuskaluston aiempiin ratsuväen kuormastoihin. Kentässä kohoavat ratsuväen miekat muistuttavat vaatimuksesta – jokainen kuljettaja on myös taistelija. Kunnian kentät Birzen 1626 ja Sunkunniemi 1943.

Huoltoeskadroonan (Esikuntaeskadroonan) kornetti. Rintahaarniskan pää ja Marsalkan sauva symbolisoivat huoltoa ja haavoittuneiden hoitoa. Ilman huoltoa ovat kaikki taistelut mahdottomia. Kunnian kentät Twer 1607 ja Säämäjärvi 1941.

Rakuunakoulun kornetti. Uskollisuus, rohkeus ja kunnia ovat tunnuksemme. Sinipohjaisen kornetin hopeinen kannus ja kultainen kruunu kuvaavat alaisten kannustavaa hallintaa ja rehtiä asevelihenkeä. Usko yhteiseen asiaan antaa koulutukselle parhaan perustan ja hengelle vahvimman tuen. Rohkeus on ase, jota pystyy tehokkaasti käyttämään vain hyvin koulutettu joukko. Uskollisen ja rehdin sotilaan palkka on kunnia. Kuta koulu kovempi – sitä oppi selkeämpi. Kunnian kentät Wallhof 1625 ja Lemetti 1940.

Rakuunoiden pukuja

Eri aikakausien rakuunat on maalannut Lilljeroos 1950-luvulla. Maalaukset on sijoitettu Rakuunapään aulaan.

1. Hakkapeliitan puku Kustaa II Adolfin hallitsijakaudelta 1611-1632. 
2. Rakuunan puku karoliiniajalta, Kaarle XII hallitsijakaudelta 1697-1718.
3. Rakuunan puku Kustaa III hallitsijakaudelta 1771-1792. Valkoinen käsivarsinauha osoitti, että oli ottanut osaa Anjalan kapinaan.
4. Rakuunan puku Kustaa IV Adolfin hallitsijakaudelta 1792-1809. Valkoinen käsivarsinauha osoitti että oli ottanut osaa Anjalan kapinaan.
5. Sama kuin puku 4.
6. Rakuunan puku Suomen Rakuunarykmentissä 1889-1901

Luurankotakki on rakuunoiden perinneasun nimitys. Nimitys tulee takissa vaakatasossa olevista raidoista, jotka muistuttavat kylkiluita. Suomalaisen takin malli on vuodelta 1922. Luurankotakin kanssa käytettiin punaisia keltaraitahousuja, joita on toisinaan nimitetty hurmahousuiksi. Ne ovat malliltaan ns. pussihousuja. 

Itsenäisyyden ajan rakuunakomentajien muotokuvat

Uudenmaan Rakuunarykmentin (1918-1941) ja Uudenmaan Rakuunapataljoonen komentajien (1941-1989) ja rakuunakomentajien (1990-) muotokuvat on sijoitettu Lemetin Motti -kabinettiin.

Uudenmaan rakuunarykmentin ja Uudenmaan rakuunapataljoonan komentajina vuodesta 1918 pataljoonan lakkauttamiseen 31.12.1989 toimivat

• majuri Carl Ahrenberg 1918
• eversti Oskar Vilkama 1918-1928
• eversti Harry Alfthan 1928-1941
• eversti Olof von Essen 1941-1944
• eversti Åke Wahren 1941 vt. komentaja
• eversti Adolf Ehrnrooth 1944–1947
• everstiluutnantti Alfons Sundblad 1947–1955
• everstiluutnantti Kalle Virtanen 1955–1956
• everstiluutnantti Väinö Hahtela 1956–1958
• everstiluutnantti Yrjö Keinonen 1958–1960
• everstiluutnantti Oiva Luomala 1960–1965
• everstiluutnantti Lars Heinrichs 1965–1966
• everstiluutnantti Leo Saressalo 1966–1968
• everstiluutnantti Martti Suhonen 1968–1969
• everstiluutnantti Juhani Ruutu 1969–1971
• everstiluutnantti Jukka Suviniemi 1971–1974
• everstiluutnantti Ilkka Halonen 1974–1977
• everstiluutnantti Antero Karvinen 1977–1980
• majuri Erkki Hietamäki 1980 kom. sij.
• everstiluutnantti Matti Kopra 1980–1984
• everstiluutnantti Seppo Ahtikoski 1984–1986
• everstiluutnantti Heikki Kausto 1986–1989
• everstiluutnantti Teemu Okko 1989

Rakuunakomentajat 1990 -2023

• everstiluutnantti Raimo Manninen 1990-1991
• everstiluutnantti Kari Teljamo 1991-1992
• everstiluutnantti Antti Maijanen 1992-1994
  
• everstiluutnantti Ismo Talka 1994-1997
• everstiluutnantti Keijo Simola 1997-1999
• everstiluutnantti Jouni Suninen 1999-2002
• everstiluutnantti Jari Manelius 2002-2006
• everstiluutnantti Petteri Rokka 2007-2009, 2015-207
• everstiluutnantti Kari Pelkonen 2009-2012
• everstiluutnantti Kari Veijalainen 2012-2014
• everstiluutnantti Arto Hokkanen 2014-2016
  
• everstiluutnantti Mikko Viitala 2016-2018
• everstiluutnantti Esa Hyytiäinen 2018-2020
• everstiluutnantti Aki Hotti 2020-2022
• everstiluutnantti Petri Majuri 2023-
  

Säätiö ottaa mielellään vastaan rakuunoiden komentajiin liittyviä tarinoita ja kuvia.

Rakuuna-aiheiset piirrokset

URR:n Säätiö kehystytti uudelleen Tiderstedtin piirrokset Alfred Kordelinin Säätiön tuella 2019. Kehystämisen toteutti Mai-Art Gallery.

Piirrokset olivat varassa tuhoutua, koska ne on piirretty happopaperille ja ne oli kehystetty lasi kiinni paperiin.

Piirrokset ovat nähtävillä Lappeenrannan Upseerikerholla, Lemetin Motti -kabinetissa.

Veljekset Stackelberg esittävät syvää taktista viisautta, Reini luennoi ja Benni pitää huolen kritiikistä.

Yleisönä vasemmalta oikealle: Gustav Ehrnrooth, Palmroth, Alfthan, Sawela, Lilius, Vilkama, Lauri, Gustafsson, Wrede, Eriksson, Kemppi, Hohenthal, Londe´n, Emelius, Salmio, Helsingius, Blomqvist, Mellin, Dederman, Karl-Gustaf Ramsay, Peitsara, Kurt Alfthan, Carl-Gustaf Wahren, Boisman, Majewski ja etualalla oikealla Georg Ramsay.

Piirros. Arvo Selim Tigerstedt (21.3.1899 – 19.9.1969), suomalainen urheilutoimittaja sekä pilapiirtäjä, joka tunnettiin yleisesti nimellä "Tiikeri".

Säätiö ottaa mielellään vastaan Tiderstedtin piirroksia, jotka liittyvät rakuunoihin tai Upseerikerhoon.

Rakuunakomentajien sukuvaakunat

Alun perin nykyiset aatelisvaakunoiksi kutsutut symbolit olivat vaakunakilpiä, joiden tarkoitus oli toimia tuntomerkkeinä taistelukentällä. 

Upseerikerholla olevat sukuvaakunat ovat Rakuunakomentajien aatelissuvuista. 

Vaakunat on tehty everstiluutnantti Alfons Sundbladin komentajakaudella 1947-1955.

Vaakunat ja niiden tietotaulu on sijoitettu Rakuunapään aulaan 2019.

Everstiluutnantti Erkki Hietamäki

Rakuunat poistuivat joukko-osastona Lappeenrannasta vuonna 1989, kun Uudenmaan Rakuunapataljoona lakkautettiin. Mutta perinteet elävät: syyskuun 7. päivä 2018 paljastettiin Upseerikerholla uusin rakuunakomentajan muotokuva. Vuorossa oli everstiluutnantti Erkki Hietamäki, ja muotokuva on 34.

Hietamäki toimi Rakuunoiden komentajana yhteensä parin vuoden ajan. Varsinaisesti nimitystä komentajaksi hän ei saanut, mutta hoiti käytännössä komentajan tehtäviä sijaisena.

Muotokuvan teetti muotokuvatoiminta, jossa olivat mukana Hietamäen entiset alaiset Antti Lankinen ja Ismo Talka.

Muotokuvan on maalannut imatralainen Svetlana Lunina.

Teksti Antti Rinkinen. 

Kuva Kari Qvist

Julkaisu Lappeenrannan Uutiset 14.9.2018