Suomen asevelvolliset joukot

Jos tahdotaan tietää, miksi Uudenmaan rakuunat ja Rakuunamäki liittyvät niin kiinteästi Lappeenrannan historiaan, on meidän palattava vuoteen 1878. Tällöin Suomen Senaatti julkaisi asevelvollisuuslain, johon perustuu myös itsenäisen Suomen asevelvollisuuslaki vuonna 1922. Siinä julistettiin: "Isänmaan ja valtaistuimen puolustamiseksi on jokainen Suomen mies asevelvollinen sen vuoden alusta kun hän täyttää 17 vuotta sen vuoden loppuun kun hän täyttää 60 vuotta". "Valtaistuin" on korvattu nykyään sanalla "laillinen yhteiskunta".

Kenraali Georg Edvard Ramsay toimi vuoden 1878 asevelvollisuuslain mukaisen armeijan ylipäällikkönä koko sen olemassaolon ajan. Kuva vuodelta 1901. Wikipedia. 

Tämän lain perusteella perustettiin Suomen asevelvolliset joukot, joihin kutsunnassa arvottiin osa miehistä palvelukseen kolmeksi vuodeksi. Pataljoonia oli yhdeksän ja niiden kokonaisvahvuus oli noin 5 000 miestä. Jos kutsunnoissa sai kyllin korkean arpalipun, määrättiin ao. reserviin. Reserviläisiä koulutettiin viisivuotisen reservikauden kolmena ensimmäisenä kesänä yhteensä 90 vuorokautta. Helmikuussa 1882 määrättiin jokaiselle tarkkampujapataljoonalle oma reservipiirinsä, jossa oli neljä komppaniaa. 

Lappeenrantaan sijoitettiin 8. Viipurin pataljoonan reservipiiriin kuuluva 29. reservikomppania. (Nykyinen Karelia-talo Huhtiniemessä). Tykistöä Suomella ei saanut olla, sillä suomalaiset olivat 1808-1809 sodassa osoittautuneet varsin taitaviksi tykistön käyttäjiksi ja oli olemassa pelko, että tykit saattavat kääntyä vikasuuntaan. Alkukesällä 1885 pidettiin Lappeenrannassa suuri suomalaisten asevelvollisten leiri. Rautatie oli valmistunut toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa saapui ensimmäinen juna Lappeenrantaan. Rautatie oli tehty työllisyystyönä ja se toteutui lopullisesti sotilaallisista syistä, sillä pataljoonien kuljetuksissa pidettiin rautatietä tärkeänä. Asema sijaitsi Leirikentän luona ja linnoitusniemen kärkeen tehtiin satamaraide. Varsinaista asemaa vastapäätä rakennettiin Leirikentän puolelle vielä erillinen raide ja laituri sotilaskuljetuksia varten.

Kuva: SRR:n upseereita upseerikerhon portailla kenraali Ramsayn ympärillä valkoisissa kesätakeissaan, vain ratsumestari Tobiesen on talvipuvussa. Kuva vuodelta 1898. 

Vuosien 1885 ja 1888 leireillä vieraili myös venäläistä ratsuväkeä ja niistä saatiin esimerkki hyvin organisoidusta joukoista. Jotta ei jäätäisi jälkeen taktiikan kehittämisessä, heräsi halu saada myös Suomelle ratsuväkeä. Armeijan todettiin tarvitsevan myös kansallisen tykistöjoukko-osaston. Sitä pidettiin Venäjän sotilashallinnon kannalta osana Suomen puolustusta. Venäläistä ratsuväkeä pidettiin soveltumattomana yhteistyöhön suomalaisten joukkojen kansa.

Suomen Rakuunarykmentti

Keisari Aleksanteri III antoi 17.4.1889 armollisen julistuksen Suomen Rakuunarykmentin perustamiseksi. Varsinaisen perustamiskäskyn antoi kenraalikuvernööri, kreivi Fjodor Heiden 20.6.1889.

Senaatti perusti komitean käsittelemään ratsuväkiasiaa ja se jättikin esityksensä, joka käsiteltiin vuoden 1888 valtiopäivillä. Rahaa haluttiin 1 034 500 mk ja armeijan vahvuus oli nostettava 6 000 mieheen. Huhtikuun 17. päivänä v. 1889 julkaistiin armollinen kuulutus rakuunarykmentin perustamisesta, mikä sai nimekseen Suomen Rakuunarykmentti ja sijoitettiin Lappeenrannan kaupunkiin. Rykmentti perustettiin asteittain, kenraalikuvernöörin Suomen sotaväelle 20.6.1890 antaman päiväkäskyn mukaan. Komentajaksi määrättiin everstiluutnantti Oskar Theodor Schauman, joka oli valmistunut vuonna 1868 Suomen kadettikoulusta ja palvelut Pihkovan henkirakuunarykmentissä. Hän oli ollut myös jäsenenä ratsuväkikomiteassa. 

Suomen rakuunarykmentin kasarmeja alettiin rakentaa alkukesästä 1889 työllisyystyönä. Työtilauksen senaatti oli antanut 5.3.1889 Yleisten rakennusten ylihallitukselle ja toukokuun 14. päivään mennessä oli tehty piirustukset ja kustannuslaskelmat 42 rakennuksesta. Kustannusarvio oli 1 624 000 mk.

Rakuunamäellä toimineita sotilasjoukkoja

• Ruotsalaisia rakuunajoukkoja 1150-1743
• Saimaan soutulaivasto 1788-1809
• Venäläistä ratsuväkeä 1809-1889
• Suomen Rakuunarykmentti 1889-1901
• 55. Suomenmaalainen Rakuunarykmentti 1901-1914
  
• Tykistökoulu ja tykistöjoukkoja 1918
• Kenttätykistörykmentti 1, KTR 2, KTR 3 1918-1919
  
• Ratsuväkiprikaati 1921 - 1939: URR 1921-1947, HRR 1921-1944
• Lentolaivue 10 1939-1944
• Jalkaväen koulutuskeskus 3 1942-1944
• Lentolaivue 24 ja 34 1944-1946
• Uudenmaan Rakuunarykmentti 1944 - 1951
• Tykistörykmentti 3 1944 - 1957
• Jääkäripataljoona 6 1951 - 1957
• Uudenmaan Rakuunapataljoona 1957 - 1989
• Karjalan Tykistörykmentti 1957 - 1980
  
• Lappeenrannan Sotilaspiirin esikunta 1980-1992
• Päällystöopisto 1974-1993
• Maanpuolustusopisto 1993-2001
• Maasotakoulu 2001-2019

Voit lukea lisätietoja rakuunoista Maanpuolustuskorkeakoulun verkkosivuilta: Ratsuväki – myyttinen aselaji