Ostoskori
0
0,00 €
Ajankohtaista
Arvoa ja arvoja
5.3.2026
Upseerikerhorakennuksen keskustelussa menee helposti kaksi asiaa sekaisin: rakennus ja esineistö. Lappeenrannan kaupunki ylläpitää joka tapauksessa omaa suojeltua Upseerikerhorakennustaan – kustannukset eivät johdu säätiön esineistä.
Rakennus ja rakuunaperinteen esineistö ovat historiallisesti syntyneet yhdessä, ja juuri tämä kokonaisuus tekee paikasta erityisen ja arvokkaan. Jos esineet siirrettäisiin muualle, rakennus menettäisi osan merkityksestään ja käyttö pitäisi ratkaista joka tapauksessa uudelleen. Siksi keskustelun tärkein kysymys ei ole vain esineiden sijainti, vaan se, mikä on Upseerikerhorakennuksen tulevaisuus ja erityisesti, mitkä ovat päätöksiä ohjaavat arvot.
Yksi realistinen vaihtoehto on hybridi-ankkurimalli, jossa useat toimijat saisivat llisäarvoa ja käyttäisivät rakennusta juhliin, tapahtumiin ja edustustilaisuuksiin. Historiallinen rakennus tuottaa kaupungille arvoa vain silloin, kun se on käytössä – ei silloin, kun se seisoo tyhjillään.
Upseerikerhorakennus – 5 sitkeintä väitettä ja vastaukset
7.3.2026
Väite 1 "Säätiön esineet estävät rakennuksen käytön."
Historiallisissa rakennuksissa juuri esineistö ja historia tekevät tilasta kiinnostavan ja arvokkaan. Moni juhla- ja tapahtumatila toimii nimenomaan siksi, että ympäristö on ainutlaatuinen.
Väite 2 "Veronmaksajat maksavat esineiden säilyttämisestä."
Kaupunki ylläpitää omistamaansa suojeltua rakennustaan. Rakennuksesta syntyy kustannuksia riippumatta siitä, mitä sen sisällä on.
Väite 3 "Kaikki esineet pitäisi siirtää museoon."
Museoiden näyttely- ja varastotilat ovat rajallisia. Lisäksi Upseerikerhorakennus ja rakuunaperinne muodostavat historiallisen kokonaisuuden, joka menettäisi merkityksensä, jos esineistö siirretään kokonaan muualle.
Väite 4 "Upseerikerhorakennus on turha ja kallis."
Rakennus on suojeltu historiallinen kohde. Se edellyttää investointeja ja ylläpito aiheuttaa kustannuksia joka tapauksessa. Siksi tärkeä kysymys on, miten rakennus saadaan takaisin käyttöön.
Väite 5"Rakennus pitäisi vuokrata tai myydä."
Molemmat ovat huonoja vaihtoehtoja, koska rakennuksen historiallinen käyttö ja rakuunaperinteiden 136 vuoden yhteys siihen katoaisivat. Siksi on perusteltua arvioida muita vaihtoehtoja.
Yksi vaihtoehto on hybridi-ankkurimalli, jossa useat toimijat käyttävät rakennusta omiin tilaisuuksiinsa ja jakaisivat rakennuksen ylläpitokuluja.
Esimerkiksi:
- kaupungin työ- ja edustustilaisuudet
- E-K Museon teemanäyttelyt
- Maasotakoulun vierailut, kurssien päätöstilaisuudet
- yritysten työ- ja edustustilaisuudet
- reserviläisjärjestöjen tapahtumat mm Itsenäisyyspäivän iltajuhla
- säätiö ja rakuunayhteisö: Breitenfeldinpäivän tilaisuudet ja iltajuhla
Tilaisuudet loisivat tilausravintolatoiminnalle riittävän peruskysynnän ja palauttaisi rakennuksen jälleen aktiiviseen käyttöön sekä tarjoaisi mahdollisuudet aiempaan kysyntään kuten perhejuhlat, valmistujaistilaisuudet ja karonkat.
Lopuksi: Upseerikerhorakennus aiheuttaa omistajalle kustannuksia
joka tapauksessa.
Keskeinen kysymys on: tuottaako se kaupungille ja kaupunkilaisille arvoa – vai seisooko se
tyhjillään.
Miksi säätiö ei ole maksanut vuokraa perinne-esineiden säilyttämisestä Upseerikerhorakennuksessa?
8.3.2016
Kysymys perustuu ajatukseen, että rakennuksessa olevilla esineillä olisi pelkkä säilytysarvo, ikään kuin ne olisivat varastossa. Upseerikerholla tilanne on kuitenkin toinen.
Rakuunaperinteen esineistö ja rakennus ovat historiallisesti muodostaneet kokonaisuuden. Esineet eivät ole siellä vain säilytettävänä, vaan ne ovat olennainen osa rakennuksen identiteettiä ja historiaa. Juuri tämä kokonaisuus on jo 136 vuoden ajan tehnyt Upseerikerhosta ainutlaatuisen juhla- ja edustuspaikan.
Siksi kysymystä voi tarkastella myös toisesta näkökulmasta. Jos esineistö nähdään vain säilytettävänä omaisuutena, voidaan kysyä vuokrasta. Mutta jos esineistö nähdään osana rakennuksen historiallista arvoa ja vetovoimaa, voidaan yhtä hyvin kysyä, miksi säätiölle ei makseta korvausta siitä lisäarvosta, jonka se tuo rakennukselle, sen toiminnalle ja asiakkaille.
Käytännössä kysymys ei kuitenkaan ole vuokrasta tai korvauksista, vaan siitä, miten historiallinen rakennus ja siihen liittyvä perinne säilyvät elävänä osana kaupunkia. Rakennus aiheuttaa ylläpitokustannuksia joka tapauksessa. Siksi tärkein kysymys on, miten se saadaan takaisin käyttöön.
Yksi esitetty vaihtoehto on hybridi-ankkurimalli, jossa useat toimijat käyttäisivät rakennusta tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Tällöin rakennuksen historia ja perinne eivät olisi vain säilytettävää esineistöä, vaan osa aktiivista toimintaa.
Haluatko nähdä, millaista Upseerikerholla on? Tutustu tiloihin virtuaalikierroksella ja näe säätiön arvokkaat kokoelmat omin silmin. Avaa ovi tästä.
https://virtuaalikierros.fi/virtuaalikierros/upseerikerhokoko/
Upseerikerhorakennuksessa on haasteita ja mahdollisuuksia
Uudenmaan Rakuunarykmentin Säätiö on tyytyväisyydellä seurannut, että Lappeenrannan kaupunki huolehtii rakennuksesta esimerkillisesti. Rakennuksen eteläpääty on kokonaan maalattu, molempien päätyjen istutukset on kunnostettu ja kivijalan vierukset soritettu. Parhaillaan koko rakennuksen ikkunat kunnostusmaalataan sisäpuolelta. Myös valvontalaitteet ovat toiminnassa.
Säätiön tavoitteena on, että Upseerikerhorakennusta ylläpidetään historiallisesti arvokkaana ja suojeltuna kulttuurikohteena.
Hyviä esimerkkejä historiallisten puurakennusten säilyttämisestä ja perinteiden elävänä pitämisestä ovat Wolkoffin talomuseo ja Majurskan kahvila Lappeenrannassa, Svinhufvud-museo Luumäellä, Utin Ilmailu-upseerikerho, Jalkaväkimuseo ja Upseerikerho Mikkelissä sekä Mannerheim-museo Helsingissä.
Ravintolatoiminnassa esimerkilliset toimijat ovat Lahden Upseerikerho ja tietysti Katajanokan Kasino Helsingissä.
Upseerikerhorakennuksen tulevaisuus voi parhaimmillaan olla näiden esimerkkien kaltainen. Se voisi yhdistää museotoimintaa, kahvila- ja tilausravintolapalveluja, maanpuolustusjärjestöjen toimintaa sekä Maasotakoulun ja kaupungin edustustoimintaa vahvistaen Rakuunamäen historiaa ja kokonaisuutta.
Upseerikerhorakennuksen tulevaisuus ja perinne-esineistön säilyminen
Tiivistelmä
Upseerikerhorakennus sijaitsee Lappeenrannan Rakuunamäellä, ja se on rakennettu vuonna 1890. Rakennuksen omistaa Lappeenrannan kaupunki, ja se on historiallisesti arvokas sekä suojeltu kohde. Tällä hetkellä rakennus on suljettu.
Perinne-esineistö kuuluu URR:n Säätiölle, ja se sisältää rakuunoihin liittyviä perinne- ja taide-esinekokoelmia. Esineistöllä on merkittävä rooli Rakuunoiden, Lappeenrannan ja Upseerikerhon historiassa.
Rakennuksen ja esineistön säilyttäminen on tärkeää, sillä ne muodostavat yhdessä ainutlaatuisen kulttuuriperinnön. Upseerikerhorakennuksessa on kattavat valvonta- ja paloturvallisuusjärjestelyt. Rakuunamäen tiilikasarmi ei ole taloudellisesti kestävä ratkaisu, joten Upseerikerhorakennuksen edelleen kehittäminen on suositeltavaa.
Säätiö julkaisee tämän tiedotteen vastineena Etelä-Saimaassa 23.11.2024 julkaistuun yleisönosastokirjoitukseen ja 6.2.2025 artikkeliin, joissa on käsitelty Lappeenrannan Upseerikerhorakennuksen tulevaisuutta ja siellä säilytettävää säätiön perinne-esineistöä.
Tiedotteen tarkoituksena on selventää säätiön näkemyksiä ja korostaa rakennuksen säilyttämisen sekä rakuunaperinteiden jatkumisen tärkeyttä.
Lisäksi säätiö haluaa oikaista esitettyjä virheellisiä väittämiä ja tuoda esille perusteita ja hyviä esimerkkejä historiallisesti arvokkaiden puurakennusten ja perinne-esineiden säilyttämiselle.
Mikä on nykytilanne?
Upseerikerhorakennus on toistaiseksi suljettuna, ja sen omistaa ja sen ylläpidosta vastaa Lappeenrannan kaupunki.
Rakennuksen paloturvallisuutta on kritisoitu, ja esillä on ollut myös yksittäinen ehdotus säätiön perinne-esineistön siirtämisestä pois Upseerikerhorakennuksesta.
Säätiö katsoo, että esineistön siirtäminen muualle olisi ristiriidassa rakennuksen historiallisen merkityksen kanssa.
Kuka omistaa Upseerikerhorakennuksessa olevat perinne-esineet?
Säätiö, joka omistaa Upseerikerholla olevat perinne- ja taide-esineet sekä arvokaluston, korostaa, että esineistö kuuluu kiinteästi juuri Upseerikerhoon. Rakuunaperinteet ovat olleet osa rakennusta ja sen toimintaa jo yli 134 vuoden ajan, ja perinne-esineistö on tärkeä osa tätä historiaa. Rakennus ja esineistö muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden.
Miksi Upseerikerhorakennus tulee säilyttää?
Upseerikerhorakennus on Lappeenrannan keskustan osayleiskaavan ja Rakennuslain perusteella rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokas ja suojeltu rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka turmelevat julkisivun ja vesikaton rakennustaiteellista tai historiallista arvoa. Sisätilojen historialliset piirteet tulee pyrkiä säilyttämään.
Säätiö pitää tärkeänä, että Upseerikerhorakennukselle löydetään sen historiaa ja arvoa kunnioittavaa toimintaa. Rakennus on yksi Lappeenrannan arvokkaimmista säilytettävistä puurakennuksista, ja sen säilyttäminen osana kaupungin kulttuuriperintöä on kaikkien yhteinen etu. Säätiön tahto on säilyttää rakuunoiden perinteet ja perinne-esineet Lappeenrannassa ja upseerikerholla, mutta myös muihin vaihtoehtoihin on varauduttava.
Onko Upseerikerho paloturvallinen rakennus säätiön esineiden säilyttämiselle?
Upseerikerhon paloturvallisuus on vähintään samalla tasolla kuin muiden Lappeenrannan historiallisten puurakennusten. Rakennuksessa on tehty säännölliset palotarkastukset ja niiden edellyttämät toimenpiteet. Lisäksi turvallisuutta parantaa kaksinkertainen savu-, lämpö- ja liiketunnistusjärjestelmä sekä kameravalvonta.
Paloturvallisuutta voidaan edelleen kehittää merkittävästi murto-osalla siitä summasta, joka tarvittaisiin esimerkiksi vanhan ja tyhjillään olleen Rakuunamäen tiilikasarmin peruskorjaukseen. Museoviraston julkaisussa Historiallisten rakennusten paloturvallisuus on tähän useita näkökohtia ja esimerkkejä.
Miksi säätiö ei pidä esitystä Rakuunamäen tiilirakennuksesta toimivana ratkaisuna perinne-esineiden säilyttämiselle?
Säätiö ei pidä toteuttamiskelpoisena esitystä, jossa rakuunaperinteiden säilyttämiseksi Rakuunamäeltä hankittaisiin edullisesti tiilikasarmi, mutta sen peruskorjaus maksaisi useita miljoonia, kuten kahden muun vastaavan rakennuksen kohdalla on nähty.
Sen sijaan säätiö uskoo, että paras ja taloudellisesti kestävin ratkaisu on hyödyntää ja kehittää Upseerikerhoa sen oikeassa historiallisessa tarkoituksessa.
Missä on parhaita käytäntöjä historiallisesti arvokkaiden puurakennusten ja niiden perinteiden säilyttämiseen?
Hyviä esimerkkejä historiallisten puurakennusten säilyttämiseen ja niihin liittyvien perinteiden ylläpitämiseen ovat mm. Wolkoff talo ja Majurska kahvila Lappeenrannassa, Svinhufvud-museo Luumäellä, Utin Ilmailu-upseerikerho, Jalkaväkimuseo Mikkelissä, Kollaa ja Simo Häyhä museo Rautjärvellä sekä Mannerheim-museo Helsingissä.
Upseerikerhorakennuksen ravintolakäytöstä erinomainen esimerkki on Lahden Upseerikerho.
Ratkaisuihin kaupungin ja säätiön hyvällä yhteistyöllä
Säätiö toimii asiassa hyvässä yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin kanssa ja uskoo, että Upseerikerhorakennukselle ja perinne-esineiden säilyttämiselle löydetään kestävä ratkaisu.
Säätiö on valmis osallistumaan eri vaihtoehtojen laatimiseen ja niiden tarkasteluun.
Vaikka rakennus on toistaiseksi suljettuna, säätiön perinne-esineisiin sekä niiden historiaan voi tutustua helposti säätiön verkkosivuilla
https://www.urrsaatio.fi/
Haluatko nähdä, millaista Upseerikerholla on? Tutustu tiloihin virtuaalikierroksella ja näe säätiön arvokkaat kokoelmat omin silmin. Avaa ovi tästä.
https://virtuaalikierros.fi/virtuaalikierros/upseerikerhokoko/
Lisätietoja
Hannu Hyppönen
Hallituksen puheenjohtaja
040 657 3495
hannujhypponen@gmail.com
https://virtuaalikierros.fi/virtuaalikierros/upseerikerhokoko/